Siskolleni 7.12.2015

Äiti ja isi
Sinun äitisi ja isäsi 9 kk ennen, kuin synnyit.

Siskoni Pilvi, sinä synnyit 39 vuotta sitten. Äiti synnytti sinua koko itsenäisyyspäivän.  Isä oli keikalla. Ohjelmistossa oli Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa ja pari muutakin ikivihreää. Äiti oli ”pöyällä” koko itsenäisyyspäivän, niin kuin hän asian ilmaisee.  Silloin lapsia tehtiin laitoksella. Ja synnytys tapahtui pöydällä. Mutta sinä synnyit joskus yhden jälkeen yöllä, seitsemännen päivän puolella. Kun kysyin, missä minä olin, äiti tuumasi: ”Olisit kysynyt aikaisemmin, en minä enää muista.”

Maailma oli niin erilainen. Mustavalkoisessa televisiossa oli vain kaksi kanavaa. Suurimmat iskelmähitit syntyivät Syksyn Sävel -kilpailusta ja kuuntelimme listahittejä radiosta sormi nappulalla valmiina äänittämään toivelaulut C-kasetille. Sen ajan asioita muistelemme retrona. Ja laitamme taas kukkia hiuksiin ja jakauksen keskelle päätä, jopa pastellisävyjä luomiin. Mutta minun maailmani mullistui silloin, sillä sinä synnyit. Sinä teit minusta isosiskon.

PilviIsosisko. Se on yksi kunnianarvoisimpia titteleitä, jonka ihminen voi saada. Sen saa täysin ilman omaa ansiota. Sinä annoit minulle tuon tittelin. Sinun äidistäsi tuli minun äitini vasta sitten, kun sinä synnyit. Sen jälkeen minäkin aloin kutsua häntä äidikseni. Sen jälkeen minusta tuli äidillekin tärkeä ehkä siksi, että sinä rakastit minua. Olin sinun isosiskosi. Ja olihan minusta äidille apuakin, olin niin mielelläni kanssasi. Olit ihana pikkusisko.

Kerran äiti lähti sovittamaan naapuriin hametta. Sinä jäit nukkumaan ja minä jäin kanssasi kotiin. Olin viisivuotias. Kun hän vartin päästä tuli takaisin, olin saanut sinut pois pinnasängystä ja olin onnistunut lämmittämään sinulle maitopullon! Siellä minä syötin sinua. Luoja tietää, miten sain maitopullon lämmitettyä.

Sisaruudesta

Sisarusten välinen suhde on aika usein ihmisen elämässä yksi pisimpiä ihmissuhteita. Sitä oppii tuntemaan toisen, kun hänen kanssaan jakaa arjen ja juhlan. Sinä olit niin sievä valkoisissa luonnonkiharoissa hiuksissasi ja halusit osallistua kaikkeen.

Asuimme Someroharjulla, jossa oli paljon ”kapiaisten kakaroita”. Siellä me kasvoimme, yhteisössä, jossa ihmisistä pidettiin huolta. Lapset leikkivät ulkona yhdessä, isossa porukassa. Kaikki otettiin mukaan. Tähän aikaan vuodesta laskimme liukumäkeä Kanasen Irkun antamalla pyöreällä muovipöytäliinalla. Ja rakensimme lumilinnoja, joiden tekeminen vei päiväkausia. Olimme aina yhdessä, aina.

Ei meillä mitään harrastuksia ollut. Leikimme taskulamppujen kanssa metsässä, olimme konkkaa ja kirkonrottaa. Leikimme isoa tyttöä tai hienoa rouvaa ja isompana sitten alkoivat etsiväleikit. Kävimme seurakunnan leireillä ja minä ohjasin kerhoja. Sinä olit minun aktiivikerholainen. Sillä olimme aina yhdessä, aina.

Sisaruus on enemmän, kuin sieluntoveruutta. Minä tiedän, mitä sinä ajattelet. Minä tiedän täsmälleen, mitä sinä tarvitset ja jos minulla vain on sellaista, mitä sinä haluat, minä annan sen sinulle. Me olemme niin samanlaisia. Uskomme ahkeruuteen ja positiivisuuteen ja teemme kaikkemme sen eteen, että lähellä olevilla ihmisillä olisi hyvä olla. Suurimmat rikkaudet ovat lähellämme koko ajan ja elämme elämäämme arvostaen pieniä asioita.

Taito rakastaa

Sinä osaat rakastaa siksi, että sinua on rakastettu. Sinun koko olemuksesi viestii kenelle tahansa; kuuntelen sinua, välitän sinusta. Ja siksi kuulet mitä ihmeellisimpiä tarinoita. Sinuun luotetaan. Mutta sinullakin on haavasi. Ja koska minä tunnen sinun haavasi, tekee se meistä entistä läheisempiä toisillemme. Minä niin rakastan sinua!

Mikään matka ei etäännytä meitä toisistamme. Vaikka sinä olet maailman laidalla ja minä napapiirillä, olemme lähekkäin. Vaikka minä olen niin köyhä, etten pääse luoksesi, et ole minulle vihainen. Minä toivotan sinulle, kulta ihanaa syntymäpäivää! Voitko luvata minulle, että kun täytät 40, asutte Euroopassa? Rukoilen päivittäin sinun ja perheesi puolesta ja toivon, että kesä tulisi pian, että saan sinut taas kotiin. Välillä pelkään, mutta olen lopettanut huonojen uutisten lukemisen. Tänään sytytän kynttilän sinulle. Täällä on pimeää, mutta yksi pieni liekki valaisee koko huoneen. Niin kuin sinäkin.

Tonttu ja karhu_1

Olen muuten järjestämässä juhlia.
Ne juhlat on Tunturijuhlat 2.0 – haluaisin vain tietää päivämäärän.
Rakkain terveisin Isosisko

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedin