Mustan vyön painonpudottaja iskee jälleen!

Alkuperäinen kuva Anne-Mari West
Alkuperäinen kuva Anne-Mari West

Juhlaviikonloppu. Neljät lakkiaiset. Vaatteet kiristää. On tullut maistettua aika montaa eri kakkua, suolaista ja makeaa. Pikkuleipiä, jos jonkin sorttisia. Toinen toistaan kauniimpia ja makeampia, sokerisia ja rasvaisia suupaloja. Ja nyt, kun kerran olen syönyt muutenkin niin paljon, niin onko se nyt niin vaarallista, jos vielä tuosta ostan Pätkiksen – oi, sitä saa nyt vielä suurempana patukkana!… Kierre on valmis.

Ei auta mikään. Olen vaihteeksi taas muutosmatkan alussa. Olen vihainen itselleni. Miten voi ihminen olla niin tyhmä, että se uudestaan ja uudestaan löytää itsensä samasta tilanteesta. Että paino on noussut ja olo on huono ja taas täytyy pudottaa muutama kilo. Muuten ei voi olla. Olemisen sietämätön keveys on utopiaa, jonka haluaisi tavoittaa. Taas kerran.

Otan tällä kertaa matkakumppaniksi Puolita harmitus ja tuplaa tulokset -kurssin metodit. Tunnustan, että mietin jo muitakin vaihtoehtoja, joita en lähde tässä nimeämään. Totean, että olen ammattilainen. Ihan varmasti tiedän, miten tämä tapahtuu, mutta nyt on pakko ottaa järeät aseet käyttöön. Nyt on pakko muuttaa korvien välistä joku oleellinen pieni palikka, joka ei ennen ole onnistunut kääntymään oikeaan asentoon.

Kaikkea ei voi saada kerralla, pakko pilkkoa paloiksi. Otan itselleni työkaluksi vihkon. Joo joo, ihan oikeasti. Tyhjän vihkon. Kirjoitan kanteen olotilani ja punnitsen itseni. Kaiken varalta myös otan mittanauhalla vyötärön ja reiden ympärysmitan.

Paljastun. Tulen ulos kaapista. Hävettää. Kaiken varalta vielä linkitän tähän edellisen julkisen ulostuloni aiheeseen liittyen. Siitä on 7 vuotta ja olen tuon jälkeen pudottanut painoani kymmeniä kiloja. Kesä on ihanaa aikaa, silloin täytyy saada nauttia ihanista kasviksista ja kesän herkuista. Aion tehdä sen ja pudottaa painoa. Teen tämän avoimesti ja raportoin tuloksista, joten uskon onnistuvani. Etenen pienin askelin. Pidän hauskaa! Leikin! Hyppää kyytiin!

Tällä viikolla:

  1. Otan käyttööni vihkon, joka on ystäväni, jota kuljetan mukanani ja johon merkitsen ylös joka ikisen suupalani. Mittaan itseni tänään ja seuraava mittaus on viikon päästä.
  2. Liikun päivittäin edes vähän, mutta kolmena päivänä niin, että sitä voi kutsua liikunnaksi. Päivän liikkumiseksi voidaan laskea vaikkapa kahvakuulan heiluttelu 15 minuuttia tai 20 minuutin pyörälenkki ja kotilihaskuntotreeni 15 min. Myös puutarhanhoito ja siivous lasketaan liikunnaksi, eli jos lenkki ei maistu, niin kukkapenkin siistimishommiin, mars!
  3. Syön säännöllisesti ja värikkäästi. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Maukasta kotiruokaa. En syö tällä viikolla yhtään karkkia, enkä yhtään kakkua.

 

Tule mukaan, rakas ystävä! Tehdään tämä yhdessä ja vaihdetaan ajatuksia vaikka Facebookissa. Tai tässä alla kommenttikentissä!

 

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedin