Musiikin ihmeellinen voima

Talven sävelin -konsertti Oulujoen kirkossa 17.2.2019,
tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Istun tunnelmallisessa Oulujoen kirkossa. Valo leikkii alttarilla kuin odottaen sinne lapsia laulamaan ja soittamaan. Pian alkaa ohjelma. Kirkon penkissä kaivetaan kännyköitä valmiiksi. Pienten muusikoiden musisointia halutaan tallentaa, tämä hetki on monelle kevään kohokohta.

Kirkkoherra Ilkka Mäkinen pitää pienen hartaushetken. Hän puhuu armosta, siitä, ettei Jumalan rakkautta tarvitse ansaita. Hän kertoo myös Yhteisvastuukeräyksestä, jonka hyväksi konsertin tuotto menee. Kirkkoherra on silmin nähden iloinen juuri tästä konsertista ja saa kaikki tuntemaan olonsa tervetulleeksi tähän ehkä Oulun kauneimpaan kirkkoon.

Ensin esiintyy 6-vuotias pieni viulisti. Hän on harjoitellut todella vaativalta kuulostavan kappaleen. Esittää sen tyynesti ja rauhallisesti, saa minun sydämeni sykerölle. Sen jälkeen estradille astelee lapsi toisensa jälkeen. Soittajien määrä kasvaa pikkuhiljaa, samaan tahtiin tiivistyy konsertin intensiteetti ja tunnelma.

Nämä lapset ovat aivan erityisiä lapsia. Heitä on rohkaistu ja kannustettu, monille on pienestä pitäen opetettu soittoa ja laulua. Jokainen voi oppia soittamaan. Lapset ovat saaneet positiivisia kokemuksia musiikin parissa ja se näkyy heidän olemuksessaan. Se näkyy heidän sitoutumisessaan esiintymistilanteeseen, se näkyy säihkeenä heidän silmissään ja tähtipölynä heidän ympärillään, kun he pääsevät esittelemään taitojaan yleisölle.

Me kaikki tiedämme, miten vauva voi rauhoittua äidin hyräillessä kehtolaulua. Tavoitamme tunteen lempiartistimme konsertissa tai vaikka vain taustamusiikin merkityksen siivoushurmoksen tahdittajana. Joku ei voi kuvitellakaan lähtevänsä lenkille ilman musiikkia, linja-autossa jo puolella matkustajista on kuulokkeet korvilla. Mutta miltä tuntuu lapsesta, joka pääsee esiintymään konserttiin – tai vanhemmasta tai isovanhemmasta, joka pääsee katsomaan ja kuuntelemaan lapsensa esiintymistä? Mitä palaute konsertin jälkeen tekee lapsen itsetunnolle?

Saksalainen Bastian on jo 90-luvulla tutkinut lasten musiikkiharrastuksen vaikutuksia heidän kehitykseensä. Tutkimuksen alussa lapset olivat 6-7-vuotiaita ja he saivat soiton opetusta tai yhteissoittoa pienryhmissä kaksi tuntia viikossa. Kahdella vertailuryhmällä oli yksi viikkotunti musiikkia, muttei instrumenttiopetusta eikä yhteissoittoa. Tutkimuksen päättyessä lapset olivat 12-vuotiaita ja tutkimustulokset olivat ihmeellisiä. Ensinnäkin musiikkiluokissa oli vähemmän koulukiusaamista. Toiseksi musisoivilla lapsilla oli parempia oppimistuloksia, he osasivat pohtia paremmin tapahtumien seurauksia ja selvisivät rakentavammin arjen ristiriitatilanteissa.

Monet pedagogit vannovat sen nimeen, että musiikkiopinnoista on hyötyä myös muiden asioiden oppimisessa. Esimerkiksi rytmitajusta on paljon hyötyä monissa urheilulajeissa. Rytmitaju kehittyy juuri kuuntelemalla musiikkia tai harjoittelemalla soittamista tai liikkumista musiikin tahtiin.

Suzuki-metodissa oleellista on tutustua lapseen ja löytää hänestä hänen vahvuutensa oppijana. Lasta tuetaan oppimaan ja hänen rakkauttaan musiikkiin vaalitaan. Lapsi saa edetä omaa tahtiaan ja lapsia kasvatetaan kannustaen rohkeuteen ja luovuuteen. Yksi parhaista puolista Ouluun muutossa on ollut se, että nyt lapseni ovat päässeet Suzukikouluun.

Kiitos Greta Hovi-Pietilä! Teet erittäin arvokasta työtä Oulun monipuolisen kulttuurielämän rikastuttajana ja lisäksi kasvatat Ouluun mahtavia muusikoita! Jos ja kun Oulusta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026, tämänkin konsertin esiintyjät luultavasti tulevat antamaan oman osaamisensa tapahtumavuoden konserteissa.

Mahtavaa maanantaita sinulle! Soitetaanko tänään?

Harriet

Mitä elämä olisi ilman musiikkia?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedin