Laulusta apua flunssan karkoitukseen

”Karhunpoika sairastaa, häntä hellii käärme…”

Isä laulaa minulle, kertoo samalla tarinaa suloisesta käärmeestä, joka haluaa auttaa ystäväänsä karhunpoikaa paranemaan flunssasta. Ystävällinen käärme silittelee parasta kaveriaan karhua, piirtää tämän selkään kiemurtelevaisella hännällään kuvioita niin, että ystävä saa nukahtaa. Laulu menee minuun niin täydestä, että koulussa luulen, että laulun sanoissa on virhe. Olen tuolloin pieni tyttö vielä. Nykyään itsekin laulan lapsilleni samaa laulua silloin, kun he ovat kipeänä.

Flunssa ryökäle tuli luokseni eilen. Pyytämättä ja ilman lupaa. Kutitteli ensin kurkussa ja sai minut aivastamaan vähän väliä. Kohta valui jo nenä ja päätä alkoi särkeä. Harmittaa.

Tuossa Sairas karhunpoika -laulussa muistutetaan myös lääkkeistä: ”Lääkkehillä hoidellaan nalle ystäväämme.” Niinpä minäkin menin apteekkiin ja ostin suihkutettavaa sinkkiä ja tujua C-vitamiinia. Särkylääkettä suositeltiin myös ja muistutettiin levosta.

Levosta! …Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme. Uni on ihan aliarvostettu lääke! Ainakaan meidän perheessä ei minun nuoruudessani saanut nukkua kovin pitkään aamulla, tämä maailma ei nimittäin laiskoja elättänyt. Pakko korjata, ettei lapsuuteni kotona ole enää nykyisin niin tiukkoja sääntöjä. Päinvastoin, joskus olen kuullut lauseen: Se on kuin panisi rahaa pankkiin, kun lapset nukkuvat. Oli miten oli, laulu muistutti myös levon merkityksestä.

Flunssa kestää minkä kestää. Toivottavasti menee pian ohi. Ehkä parasta hoitoa on se, kun lapsi silittää minua ja laulaa: Karhunpoika sairastaa, häntä hellii käärme…

Kiitos, kun luit blogini! Mukavaa maanantaita sinulle! T: Harriet

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedin