Joulukirje 2017

Ystävä rakas, on joulukirjeen aika!

Kaunis kiitos jokaisesta joulukortista, jonka meidän perhe sai postilaatikkoon! Erityisesti kiitän niistä korteista, jotka oli askarreltu itse! Niitä katsellessa voi kuvitella itsensä siihen askarteluhetkeen mukaan. Äläkä nyt vain murehdi siitä, jos kortti jäi lähettämättä! Tervehdyksiä tuli perille niin monia reittejä, somekanavia pitkin ja puhelimellakin. Ajatus on oikeasti tärkein!

Me olemme siirtyneet digiaikaan ja lähetämme suurimman osan joulukirjeistämme näin sähköisesti. Ihana kirjoittaa sinulle kirjettä! Pääsimmekö yllättämään, vai joko osasit odottaa postia? Perinteisesesti olen kirjoittanut kirjeen vasta joulun jälkeen, niin nytkin.

Me olemme levänneet joulun aikaan. Olemme nukkuneet pitkään ja ottaneet myös päiväunia. Toivottavasti myös sinun joulussasi on tähän saakka ollut hiljaisuutta ja rauhaa! Vihdoinkin pimeä syksy on takana ja on aikaa levätä.

Joulu tuli laulamalla

Joulu tuli, vaikkemme tehneet juuri mitään. Emme siivonneet, leiponeet tai stressanneet jouluvalmisteluiden kanssa. Joulu tuli laulamalla perheeseemme. Sydämeni on täynnä kiitollisuutta siitä, että uskalsin toteuttaa haaveeni ja lähdin isän ja tyttöjen kanssa pienelle joulukonserttikiertueelle. Tuntui tärkeältä saada laulaa kolmessa polvessa joululauluja ja isänmaallisia lauluja satavuotiaan Suomen kunniaksi. Kerroin samalla tarinaa meistä ja tuo tarina on koskettanut hyvin monia. Myös se on ollut minulle tärkeää, että isä on laulanut minun laulujani! Olemme tehneet uusia lauluja yhdessä ystäväni Jouni Hagströmin kanssa ja mietin kovasti, mihin nuo laulut nyt ovat matkalla. Aika näyttää sen.

Konsertit onnistuivat yli odotusten. Kysehän on lopulta vain siitä, että kun minä uskallan sanoa isälleni, miten tärkeä hän on minulle, tuo tunne välittyy kuulijalle. Kuulija istuu kirkon penkissä ja pääsee todistamaan rakkautta. Minun rakkautta isääni, hänen rakkauttaan minuun, minun rakkautta tyttäriini ja heidän rakkauttaan meihin; minuun ja isään. Siitähän joulun tarinassakin on kysymys. Joulun tarina on rakkaustarina.

Myös toinen tärkeä asia tapahtui konserttikiertueen yhteydessä. Aika moni ihminen tuli kirkkoon, vaikkei juuri koskaan siellä muuten käy. Sekin oli minulle tärkeää. Välittää tunnetta, että kirkko on tarkoitettu meille kaikille ja kirkossa on hyvä olla. Täytyy olla varovainen sen suhteen, mitä seuraavaksi lausuu ääneen. Ääneen lausutuilla haaveilla on taipumus lähteä toteutumaan.

Joulu tuli myös tonttuilemalla, sillä olimme tyttöjen kanssa mukana myös hienossa Joulufantasiassa! Se oli upea kokemus, josta kirjoitin myös oman tarinansa – voit lukea siitä täältä.

Arkisia asioita

Olen vastikään ottanut vastaan viestintäpäällikön viran Rovaniemen seurakunnassa. Virkavalintaani kohtaan liittyneet oikeusprosessit ovat viimein ohi ja iloitsen siitä, että tilanne voi nyt rauhoittua. Esimieheni ja työkaverini ovat tukeneet minua ihmeellisellä tavalla ja tuoneet meitä lähemmäksi toisiamme. Vaikka työtä on paljon, nautin sen tekemisestä! Olen myös Saivon kautta tehnyt pienimuotoisesti töitä. Olen onnellinen siitä, että minulla on tämä pikkuinen yritykseni. Myös Saivon blogi juhlii kolmevuotista taivaltaan. Olen kolmen vuoden ajan joka maanantai klo 7 julkaissut uuden kirjoituksen. Lukijamäärä on koko ajan kasvava! Parhaillaan pohdin sitä, mihin suuntaan vien kirjoittamistani Saivossa.

Hildalle ja Huldalle kuuluu hyvää! Hildan toinen luokka on jo puolivälissä! Hänen lempiaineita koulussa ovat käsityö ja matematiikka ja hän haaveilee kovasti voimisteluharrastuksesta. Hulda jatkoi musiikkiluokalla ja on sitä kautta päässyt mukaan moneen mielenkiintoiseen juttuun.  Hän haluaisi alkaa soittamaan viulua ja parhaillaan etsimme hänelle opettajaa. Kesällä tytöt keksivät hauskan kesäkioski –leikin, joka päätyi YLEn aamutelevisioonkin. Nyt kioski on kinoksen takana ja on muiden leikkien aika.

Perheemme tilanne muuttui kertaheitolla, kun Ville sai Oulun kaupungin henkilöstöjohtajan viran. Hän on toistaiseksi asunut Timo-ukin luona, mistä ukki on iloinnut kovasti. Hetastiina ja Helmiina ovat jatkaneet yliopisto-opintojaan ja ottaneet myös pikkusiskojaan välillä yökylään omiin koteihinsa. Niistä viikonlopuista pikkusiskot ovat nauttineet valtavasti! Vaikka Ville on arkipäivät Oulussa, olemme me tytöt vielä Rovaniemellä. Jännä nähdä, miten tulevaisuuden haasteet ratkeavat. Minä viihdyn niin hyvin nykyisessä työpaikassani, etten millään malttaisi siitä luopua.  Mutta asioilla on taipumus järjestyä.

Olet usein ollut ajatuksissani! Eihän harmitella sitä, että näissä elämän ruuhkavuosissa ei voi keskittyä kaikkeen. Tulee vielä aika, jolloin voimme taas istahtaa saman pöydän ääreen parantamaan maailmaa. Sillä, että me olemme tutustuneet toisiimme, on merkitystä! Olen iloinen, että olen saanut kohdata juuri sinut tällä elämän kiemuraisella polulla ja taivaltaa palan matkaa kanssasi. Tuo matka jatkuu yhä!

Pian tulee uusi vuosi ja minä sytytän tähtisädetikun ystävyytemme kunniaksi! Siinä on räiskettä ja kipinää! Vaikka tikun valo loistaa vain hetken, valaisee ystävyytemme valo sinne kuuluisaan maailman tappiin saakka. Ihana, että olet olemassa!

Olet lämpimästi tervetullut käymään meillä kylässä! Täällä Joulutontuntiellä on aina vähän jouluinen tunnelma!

Siunattua uutta vuotta Sinulle ja kaikille läheisillesi!

Koko Urposen perheen puolesta kirjeen kirjoitti Harriet

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedin