Improvisaatio – vastaisku tiukoille säännöille

Kuvagalleriasta www.jukkaperko.com

Saksofonin pehmeä sointi. Juoksevia sävelkulkuja, jotka välillä menevät ikään kuin leikkisästi pakoon, mutta välillä tulevat ihan lähelle. Melodia viivähtää luonani, odottaa, että ajatukseni saa sen kiinni. Sävelet antavat ajatukselleni tilaa, saavat minut kuvittelemaan uskomattomia asioita. Ajatukseni lähtevät juoksemaan. En aio kertoa minne.

Musiikki voi tuoda mieleen ihmeellisiä asioita. Mielen sopukoista saattaa nousta vaikka mitä. Kun tavoitan ajatuksissani onnellisen hetken, tuo sama onnen tunne täyttää minut juuri siinä hetkessä. Hengitän rauhallisesti ja hymyilen.

Odotukset leimaavat havaintoja

Oli yllätys, että Jukka Perko improvisoi Irwinin Ei tippa tapa -melodialla. Itse en tunnistanut sitä, mutta jos olisin etukäteen tiennyt, mikä kappale on tulossa, olisin varmasti suhtautunut siihen eri tavalla. Ehkä juuri siksi annamme tunteillemme luvan tulla pintaan vaikkapa hautajaisissa. Tiedämme, mitä on tulossa ja surulle ja surullisille ajatuksille on tilaa ja aikaa. Odotukset siis leimaavat sitä, millä tavalla teemme havaintoja.

Ajatellaanpa työyhteisön palaveria. Tiedämme, ketä siihen osallistuu. Tiedämme suunnilleen, mitä palaverissa tapahtuu. Kuka on äänekäs, kuka uppoutuu omiin juttuihinsa. Kuka on aktiivinen, kuka lähtee kesken, kuka tulee myöhässä. Odotuksemme leimaavat havaintojamme, jopa omia tulkintojamme ja toimintaa. Jos jo lähtökohtaisesti suhtaudumme palaveriin turhautuneella asenteella, tuskin saamme yhdessäkään mitään aikaiseksi.

Ajatellaanpa toisenlaista palaveria. Siinä on ihmisiä, joita arvostat ja joiden argumentit painavat. Tiedät etukäteen asiat, haluat itsekin valmistautua, jotta tekisit omalla toiminnallasi hyvän vaikutuksen muihin. Edustat omaa yhteisöäsi ja välität mielikuvaa siitä. Yhteinen intressi tavoitteeseen pääsemiseen on vahva.

Etsivä löytää

Jos tehdään kaikki ”by the book” – eli soitetaan prikulleen niin kuin nuotissa lukee, ollaan totisessa maailmassa. Tokihan sillekin on joskus paikkansa, enkä todellakaan itse halua arvostella tätä tapaa. Mutta silloin, kun edes vähän improvisoidaan, ollaan etsimässä jotakin. Ollaan uteliaasti kokeilemassa, ehkä välillä vähän eksymässäkin, mutta lopulta kuitenkin löytämässä jotakin oleellista. Toden totta, joskus saatetaan mennä metsään. Kuljetaan välillä ikään kuin riskirajoilla, mutta mitä sitten? Mitä enemmän mennään reunalle, sitä suurempi riski on epäonnistua tai onnistua.

Eikä jazzbändissäkään kaikki improvisoi yhtä aikaa. Siellä on tiukasti tiedossa se, kuka johtaa. Tiedetään tasan tarkkaan, kenen vuoro on osoittaa luovuutensa ja kuinka pitkäksi aikaa hänelle annetaan siinä tilaa. Mutta jos koskaan ei anneta tilaa, ei koskaan tule tilaisuutta näyttää taitojaan.

Vasta toisen katse tekee meistä kauniin tai ruman.

Mitä sitten ajattelemme improvisaatiosta?

Jollekinhan se voi aina olla ns. viimeinen oljenkorsi. Silloin, kun ei tiedetä, mitä tehdään, ”joudutaan improvisoimaan”. Entä jos päätettäisiin ottaa improvisaation vahvuudet mukaan arkeemme?

Improvisaatio strategisena valintana

  1. Vastuunotto ja sovittaminen – Miten saadaan omasta osaamisesta paras esiin yhteisön hyväksi? Miten sovitetaan oma tekeminen yhteiseen tekemiseen? Miten valmistaudun tilanteisiin ja kannan vastuuta tavoitteisiin pääsemisestä?
  2. Kuunteleminen ja vaikuttuminen – On tärkeää kuunnella muita! Vahva vaikuttuja on vahva vaikuttaja.
  3. Tukeminen ja jalostaminen – Tuki ja tsemppi välittyy olemuksesta. Täytyy olla rohkeutta sanoa keskeneräisiä asioita ulos, näin joku toinen voi jalostaa idean vieläkin paremmaksi.
  4. Luottamus – Oleellista on tulla näkyväksi toisillemme keskeneräisinä ihmisinä.

Jukka Perko kertoi luennolla myös omaa tarinaansa. Hän kuvasi sitä, miten tärkeäksi hän on kokenut sen, että on saanut olla tekemisissä itseään parempien muusikoiden kanssa. Hän on oppinut heiltä paljon. Hän kuvasi omaa arvomaailmaansa ja ajatuksiaan niin, että kiitollisuus musiikista välittyi varmasti jokaiselle luennolla mukana olleelle.

Kiitos, Jukka Perko ajatuksistasi! Nähdään Korundijazzissa 16.11.!

Harriet

 

Taustamateriaali:

”Arjen improvisaatio” -luento Korundissa 09, 2018, järj. Lapin kamariorkesterin kannatusyhdistys Lakka ry

Lue myös toinen kirjoitukseni, jossa jazz -vertausta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedin