Hyvän olon haasteviikko

Kuva: Harriet U [Kuva talvisesta Sallasta – In the middle of nowhere, kuvassa kelohonkainen tienviitta]

Hiihtoloman jälkeen koittaa arki. Tervetuloa aamuherätykset ja -lenkit, tervetuloa ateriarytmi, tervetuloa työelämä!

Miksi tarvitaan haasteviikkoa? Siksi, että siinä elämässä, jossa elin jatkuvassa laihdutuskierteessä, olivat lomat merkittävässä asemassa suhteessa hyvään olooni. Vaikka ennen lomaa ja loman alkaessa oli hyvä olo, poistuu tuo olotila kehosta melko nopeasti, jos jatkuvasti mussuttaa herkkuja ja saa liikaa sokeria. Tämä tuntuu tukkoisuutena kehossa; suoli raukka ei tiedä miten päin olisi ja mieli alkaa hyvin nopeasti jauhaa kummallisilla kierroksilla. Sitä tulee liian usein miettineeksi, että mitä seuraavaksi tekisi mieli. Ja lomalla kun on, ei viitsi edes nipottaa. Jos lomalla ostetaan kassikaupalla herkkuja, tulee niitä myös kassikaupalla syötyä.

Loma on loma ja sitten on arki. Olen ihan niin kuin risteyksessä, jossa on monta tienviittaa. Yksi johtaa herkkulaarien ääreen ja sinne ei muuten olekaan pitkä matka. Kumma kyllä siihen liittyy oleellisesti myös se, että olon turvotessa päälle laitetaan löysempää vaatetta. Sata tekosyytä on myös sille, ettei kannata mennä puntarille – eihän sitä nyt heti loman jälkeen kannata itseään punnita. Turvotustahan se vain on, kun nesteet kertyvät silloin, kun syö paljon vaikkapa suolaista kuivalihaa. Seli seli.

Toinen viitta osoittaa arkirytmiin, jota en enää kutsu nimellä ruotu. Tämä on hieman pidemmän matkan päässä, mutta väitän, että jos valitsee tämän tien ja alkaa heti loman jälkeen noudattaa rytmiä, riittää jo loman mitta paremman olon saavuttamiseen. Valitsen tämän tien ja annan itselleni hiihtoloman verran aikaa. Keksin hyvän olon haasteen ja sille ihan omat säännöt.

Jos nyt joutuisin ”palaamaan ruotuun” olisi siinä jotenkin negatiivinen kaiku. Sen verran musikaalinen olen, että sana rytmi miellyttää minua paljon enemmän.  Tämä suunta on sellainen, että silloin, kun on ruoka-aika, syödään. Silloin, kun ei ole ruoka-aika, ei syödä. Kirjoitettaessa kuulostaa muuten todella yksinkertaiselta, mutta käytännössä loman jälkeen tämä vaatii totuttelua. Tiedän kuitenkin nyt jo, että jos aion pitää hyvästä olostani kiinni, minun on pystyttävä rytmiin. Otan lastentarhanopettaja -asenteeni käyttöön ja puhun itselleni selkokielellä ja hyvin ystävällisellä äänellä: ”Harriet, olet ennenkin ollut tässä samassa tienristeyksessä. Vaikka olet tiennyt, mikä reitti kannattaa valita, et kuitenkaan ole mennyt siinne. Vaikka olet tiennyt, mitä sinun kuuluu tehdä, et ole kuitenkaan tehnyt niin. Mitä siitä on seurannut? Haluatko tuon vanhan olosi takaisin?”

Ihmisellä on tahdonvoimaa sellaisiin asioihin, mitä hän on tottunut tekemään. Olen tottunut aamulenkkiin ja ateriarytmiin, otan nämä asiat osaksi arkeani. Olen löytänyt liikunnan ilon, pidän siitä kiinni. En voi vain antaa mielihalujeni ohjata elämääni, vaan sukellan taas kerran siihen hyvään oloon, jonka olen jo saavuttanut. Pohdin mitkä ovat ne avaimet, joilla avataan hyvän olon ovi elämässäni.

Hyvän olon haasteviikon säännöt.

  1. Löydä päivästäsi kaksi positiivista asiaa. Jaa nämä jonkun kaverisi kanssa vaikka WhatsAppilla.
  2. Liiku joka päivä. Liikkumiseksi riittää aamulenkki tai työmatkapyöräily, mutta kannattaa valita viikon varrelle muitakin lajeja, joista pidät.
  3. Pidä kiinni ateriarytmistä. Kun on ruoka-aika, syö. Kun ei ole, älä syö.

Ota joku ihana vihko, johon kirjaat viikon aikana ajatuksiasi.

Jos lähdet mukaan hyvän olon haasteviikolle, laita viikon jälkeen myös minulle viestiä esim. Messengerin kautta tai kommentoimalla tätä blogikirjoitusta.

Tsemppiä viikkoon! Mennään yhtä matkaa!

Harriet

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedin